HEVOSTEN KOULUTUS

Granåsan hevosten koulutus kattaa nuorten hevosten peruskoulutuksen, vanhempien hevosten jatkokoulutuksen koulu-, este- ja kenttäratsastuksessa sekä erilaisten ongelmatilanteiden ja -käyttäytymisten ratkaisemisen. Useimmpien hevosten koulutukset vastaa Annika Schulman, jolla on yli kymmenen vuoden kokemus erilaisten hevosten ja ponien koulutuksesta. Åsa Grönlund kouluttaa nuoria ja vanhempia hevosia maastakäsin ja selästä klassisen ratsastuksen hengessä.

Tyypillisiä koulutusvaiheita ovat nuoren hevosen sisäänratsastus, klassinen maastakäsintyöskentely, perusestekoulutus, kilpailutus, ravurista ratsuksi sekä ns. ongelmahevosen uudelleenkoulutus.

Nuoren hevosen sisäänratsastus sisältää maastakäsittelyä, satulaan ja suitsiin totuttamista sekä ratsastusta. Yleensä sisäänratsastetulla hevosella tarkoitetaan hevosta, joka osaa nostaa laukat molempiin suuntiin ja jolla on ratsastettu myös maastossa. Sisäänratsastusvaiheen kesto riippuu hevosen valmistelusta sekä yksilöstä - toiset hevoset tarvitsevat enemmän aikaa toiset vähemmän sulattaakseen uusia asioita. Klassiseen ratsastukseen kuuluu myös nuoren hevosen maastakäsintyöskentely, jossa opetetaan hevosta käyttämään selkäänsä oikein jo ennen ratsaille nousua. Klassisesti sisäänratsastettu hevonen osaa siis myös mennä nuorelle hevoselle tarkoitetussa aika pitkässä ja matalassa muodossa, joten klassinen peruskoulutus saattaa kestää vähän kauemmin.


Nuoren hevosen koulutus tulee olla monipuolinen, sisältäen tasaisella työskentelyn lisäksi hyppäämistä ja maastoratsastusta riippumatta siitä, minkä lajin hevoselle myöhemmin valitaan. Tällä tavalla kehitämme nuoren hevosen lihaksistoa ja tasapainoa. Samalla pidämme huolta siitä, että hevosen mielenkiinto työskentelyyn säilyy. Koulutuksen pitää olla selkeää ja johdonmukaista ja etenemisen pitää tapahtua hevosen omassa tahdissa, ottaen huomioon sekä  fyysiset että psyykkiset ominaisuudet. Lopputuloksena saamme silloin herkän, rauhallisen ja luottavaisen hevosen, joka on valmis kohtaamaan uusia koulutuksellisia haasteita.






Jokaiselle koulutukseen tulevalle hevoselle tehdään yksilökohtainen koulutusussuunnitelma yhdessä hevosen omistajan kanssa. Hevonen voi olla koulutuksessa pidemmän ajan yhtäjaksoisesti tai käydä välillä kotitallillaan joko lepojaksolla tai omistajan ratsastettavana. Koulutussuunnitelma muokkautuu sen mukaan, mitä tavoitteita hevosen omistajalla on hevosensa suhteen.

Ongelmahevoset - eli ongelmatilanteet

"Ongelmahevonen" on väärä sana hevosten mahdolliseen huonoon
käyttäytymiseen, sillä hevonen ei synny ”ongelmana”. Erilaiset ongelmat voivat kuitenkin olla esimerkiksi huono tallikäyttäytyminen (pureminen, potkiminen, satulointivaikeudet), ratsastajan vastustaminen (pystyynnouseminen, pukittelu, pysähtely), hermostuneisuus, talutus- tai lastaamisvaikeudet. Tällaiset asiat ovat syntyneet jostakin syystä, joka yleensä on ihmisen aiheuttama. Hevonen voi olla kipeä jostain, sitä on voitu kohdella epäjohdonmukaisesti tai sitä ei ehkä ole koulutettu siihen tarkoitukseen johon sitä käytetään.

Aina ei välttämättä ole kyse siitä että hevosta olisi lyöty tai muuten kohdeltu huonosti. Tavallinen esimerkki on nuori hevonen, jota ei ole koulutettu johdonmukaisesti, jolloin se on epävarma ja siitä johtuen voi käyttäytyä ei-toivotulla tavalla. On mahdollista päästä eroon ongelmista opettamalla hevonen uusille tavoille johdonmukaisella uudelleenkoulutuksella, mutta ongelmista ei selviä pelkästään ajatuksella että ”olenpa minä nyt tälle hevoselle kiltimpi kuin mitä
edellinen omistaja oli”.

Tärkeä osa "ongelmahevosen" koulutusta on, että hevosen omistaja itse on motivoitunut tekemään työtä asian eteen ja itsekin muuttumaan, riippumatta siitä onko hän omistanut kyseisen hevosen lyhyen tai pidemmän ajan. Kun suunnitellaan koulutusta pitää käydä läpi hevosen kokonaistilannetta. Millaiset elinolosuhteet hevosella on ollut, minkälaisessa käytössä se on ollut, mitä se on syönyt ja kuinka paljon, miten on hoidettu hampaita, kavioita, lihaksistoa, onko se ollut laumassa vai yksin, millaiset varusteet sillä on ollut? Kaikki nämä tekijät vaikuttavat hevosen käyttäytymiseen ja muuttamalla olosuhteita voidaan jo saada toivottuja tuloksia aikaan. Esimerkiksi laumaelämä, pihatossa vapaa liikkuminen sekä tarpeeksi suuri heinämäärä voi ratkaista useita ongelmia.

Kaikessa hevosten koulutuksessa perustana on maastakäsittely. Nuorella hevosella maastakäsittely edeltää ratsastusta, jolloin ratsastuksen aloittaminen ei ole mikään dramaattinen tapahtuma hevoselle. Maastakäsittelyn yhteinen kieli ihmisen ja hevosen välillä siirtyy ratsastukseen, näin hevonen oppii nopeammin ja ilman stressiä. Ongelmatilanteissa maastakäsittelyn kautta luodaan selkeä systeemi, joka auttaa hevosta rentoutumaan ja keskittymään opetettavaan asiaan. Maastakäsittelyn avulla voidaan rauhoittaa jännittynyttä hevosta ja toisaalta myös herkistää turtunutta hevosta. Maastakäsittely on hyvä perusta, josta saa apua, jos myöhemmin ilmenee uusia ongelmia.